Sunday, 16 September 2012

Ranta syyskuussa




Ranta tuntuu tyhjältä, eikä houkuttele enää syyskuuussa uimaan. Silti se vetää puoleensa kaikkina vuodenaikoina. Se on se valtava voima, mikä merellä on. Tuuli tuntuu tuulelta. Sitä vastaan on puskettava, että pääsee eteenpäin. Aallot kuohuvat ryminällä rantaan ja vielä vetäytyessään takaisin merellekkin ne vetävät rannan puhtaaksi pelkällä tahdon voimalla.

Nostan pään pystyn ja vedän voimalla henkeä sisään. Ihanaa!
Posted by at

6 comments:

  1. Pulmu16 September 2012 at 10:33

    Jylhän kaunista. Mulla on ollut pienestä asti lista paikoista joissa haluan käydä. Tämmöinen näky on kyllä ihan listalle nostamisen arvoinen.

    ReplyDelete
    Replies
    1. Désirée20 September 2012 at 20:04

      Hiekkaranta silmin kantamattomiin on kyllä lepäävä kokemus.

      Delete
  2. jaana16 September 2012 at 12:59

    Voi, rakastan merta!!!
    Harmi, että meidän kohdalta on rantapalstat kasvaneet läpipääsemättömiksi ja -näkymättömiksi, niin että emme rantaa voi käyttää saati nähdä mökiltä. Ihana meri olisi meilläkin edessämme, jos rantapalstat olisivat edelleen peltoina niinkuin 30-40 vuotta sitten vielä.....

    ReplyDelete
    Replies
    1. Désirée20 September 2012 at 20:05

      Harmillista! Rantavitikot kyllä kasvavat uskomattoman nopeasti ja maan kohoamisen seurauksena rannat muuttuvat yllättävän nopeasti.

      Delete
  3. Ehtoisa emäntä18 September 2012 at 22:38

    Minäkin niin tykkään merestä. Kasvanut sen vieressä...

    ReplyDelete
    Replies
    1. Désirée20 September 2012 at 20:06

      Meren kainalossa on hyvä kasvaa :) Joskus ajattelin, etten voisi koskaan asua sisämaassa, koska sieltä puuttuu meren tuoksu ja raikkaus. En ole enää aivan varma asiasta.

      Delete

Subscribe to: Post Comments (Atom)