MATKAKERTOMUKSEN LOPPU
Viimeinen aamu pienen pienellä saarella, upealla valkohiekkaisella rannalla.
Kotoisten dyynien ja rantaheinikon jälkeen ranta puhkesi vaaleapunaiseksi kukkamatoksi.
Tämä on taas tuttu kasvi omiltakin rannoilta.
Rakkolevää. Hiekka on aivan uskomattoman hienojakoista ja valkoista. Hiekan ja saven välimuotoa.
Ah, mitä aarteita!
Lisää aarteita!
Merisiiliä, simpukoita ja rapuja.
Hyvästi Lofootit, Viikinkien jumalten saaret ja turkoosin sininen meri!
Lomasi on varmaan ollut ikimuistoinen, ainakin kuvista päätellen. Hienolta paikalta vaikuttaa.
ReplyDeleteSe oli hieno, vaikka tuuli oli kova ja sumusadetta tuli päivittäin. Tuuli oli kuitenkin suhteellisen lämmin. Mukavia muistoja jäi paljon :)
DeleteAah ja ooh mitkä maisemat taas!
ReplyDeleteRanta näyttää yllättävästi - tai ehkä kuitenkaan ei - samanlaiselta kuin Skotlannin länsirannan lahdenpoukamissa, ihan samannäköinen hiekkakin.
Maisemat olivat fantastiset! Skotlannissa en olekkaan koskaan käynyt, vaikka olen asunut Englannissa vuosia. Hassua :) Mutta voin kuvitella, että jossain on varmasti samanlaisia rantoja ja hiekkatyyppiä, Skotlannissa, Färsaarilla, Shetlannin saarilla?
Delete