Merellä 1944

Pastorilaan rantautui merikartta vuodelta 1944. Vanhat kartat ovat niin jännittäviä! Olemme tutkineet karttaa päät yhteen painuneina ja naapurissa asuva kalastajakin innostui. Nyt hän pystyi näyttämään kartalta meille, mitä reittiä on vetänyt troolia merellä saaren lähistöllä. Pitää todellakin tietää, missä ovat matalikot, syvänteet ja karikot. Kuinka erilaisiksi jutut muuttuivatkaan, kun seurasi sormen näyttämää reittiä merellä!

Alunperin hankin kartan ihan siitä lähtökohdasta, että halusin tietää, kuinka saari merialueineen on muuttunut 78 vuoden aikana. En ole vielä päässyt asiaa vertailemaan. Opin muuten, että merikartta ja merikortti on aivan sama asia. Jotenkin olen ollut siinä luulossa, että merikortti olisi pienempi "pöydälle" taittamattomana ruorin viereen mahtuva karttaversio. Tätä karttaa on kyllä taiteltu. Se saakin varmaan paikkansa neljännestaiteltuna yläkerran portaikosta.

Merikartan lukutaito vaatii keskittymistä. Maa näkyy tummimpana osiona. Sellaisena hailakan vihreänä. Meri, joka on varsinainen kartan aihe taas keltaisesta lähes valkoiseen riippuu veden syvyydestä. Kesällä rantamökillä huomasin, kuinka kesävieraamme tutkivat innostuneena seinällä olevaa merikarttaa. Aika monen hämmästys oli suuri, kun huomasivat, miten karttaa pitikään lukea. Rannalta oli hyvä seurata aivan silmäkatseellakin, miten karttaan merkityt merimerkit ja pookit näkyivät. Samoin kuin laivojen reittejä, jotka myötäilevät väylien syvyyksiä.