Talvessa on kyllä oma kauneutensa. Jotkut keräävät tarkasti syksyllä kuihtuneet kukanvarret pois rumentamasta maisemaa, mutta minä suorastaan odotan talventörröttäjien satumaista kauneutta.
Pastorilan etuportaiden juurella on kukkapenkki, johon siirrettiin ensimmäisenä kesänä kaikki (puolikasta puolison raparperipuskaa lukuunottamatta) talon eteläpäädystä. Paikka ei ehkä ole maailman paras, mutta hyvin ovat kasvit siinä jaksaneet kasvaa, vaikkakin kukkivat hieman normiaikatauluaan myöhemmin. En tiedä tällä hetkellä parempaakaan sijoituspaikkaa, kun maisemasilmä ei kertakaikkiaan osaa hahmottaa kokonaisuutta. Se on oikeastaan ollut esteenä uusienkin kukkivien hankinnalle.
Kaupunkikodin pihalla odottaa eräskin perenna siirtoa. Köynösruusut olisivat ensimmäisenä listalla. Josko tulevana kesänä saisi niitä varten tehtyä sellaisen tanskalaistyyppisen tuuliseinämän talon ja varastorakennuksen väliin:
http://vanhapastorila.blogspot.fi/2012/04/aita-fence.html
Mukavaa sunnuntaita!
Minäkin jätän talventörröttäjät Alangon oppien mukaisesti, ja joissakin niissä vierailevat linnut! Esim. jalopähkämö on ollut mieleinen.
ReplyDeleteOih, enpä tiennytkään tuota jalopähkämöstä.
Delete