Friday 24 December 2010

Jouluaatto


Pastorilan yö oli touhua täynnä. Jouluruokia viimeisteltiin ja tehtiin salaisia joulupukin apulaisen töitä. Aattoaamu venähtikin sitten tavallista pitempään nukkuen. Lapset herättivät ja hiippailivat olohuoneeseen, olisiko kuusen alle tullut yöllä lahjoja?

Pappani perinteen mukaisesti menimme kaikki aamusaunaan ja sillä välin oli joulupukki käynyt rymisten porstuassa, koska oven mäiske ja koputus kuului saunaan asti. Ennenkuin ehdimme saunasta pois kävi ensimmäinen aattoaamun vieraskin tuomassa joulutervehdyksen. Amaryllis koristaa nyt köökin pöytää ja kaunis se onkin! Voi kuinka olinkaan toivonut amaryllista! Nyt ei tarvinnut kiirehtiä enää puutarhalle hakeman omaa joulukukkaa. Kovan pakkasen takia joulukaktus oli pitänyt jättää kaupunkiin.

Lahjojen aukaisemisen jälkeen kiiruhdimme naapurin tonttulakit päässä ison korin kanssa. Naapurit saivat joulutervehdyksen: suklaarasioita, savustettua poroa, omatekoista taatelikakkua ja sinappia. Kylläpä pojilla oli joulusiistiä! Polvillaan olivat lattiat kuuranneet ja uuneissa loimusi kotoisa tuli.

Näin joulu laskeutuu Pastorilaan. Riisipuurosta osa vietiin talon tontuille saunaan. Pihapetäjä koristeltiin linnuille erilaisin pähkinä- ja talipalloin. Siemeniä laitettiin lintulaudalle ja tikun varteen sidottiin kauralyhde. Illan tullen syttyvät jää- ja myrskylyhdyt valaisten Pastorilan lumisen pihan.

Rauhallista joulua kaikille!

Sunday 5 December 2010

Isomummon pöytä



Isomummon vanha keittiönpöytä oli niin rakas, että vaikka se oli huonokuntoinen, halusin sen säilyttää. Pari vuotta se oli meillä kaupungissa autotallissa. Tammikuussa sille vihdoin löytyi pöydänpaikka Pastorilan keittiöstä.

Kansi oli huonossa kunnossa, mutta eihän sillä oikeastaan ollut väliä, kun siinä oli aina käytetty liinoja. Kaikki liinatkin ovat minulla tallessa. Nyt kun sitten joulu lähenee, niin ajattelin kaihoisasti kaikkia pikkuliinoja ja kaitaliinoja, joita oli kaapissa ja harmittelin, ettei niitä voinut käyttää, kun alta näkyisi huonokuntoinen pöydän pinta.

Sahalta löytyi sopivaa mäntylevyä. Vanha kansi irroitettiin ja tilalle ruuvattiin uusi kansi kahdesta puuosasta. Pinta käsiteltiin kahteen kertaan valkoisella läpikuultavalla Osmocolorilla. Siinä se nyt on! Entistä ehompi vanha pöytä uudistettuna!

Toinen valokuva on tapetista, joka tulee keittiöön. Saa nähdä, milloin se pääsee seinälle saakka?