Wednesday 31 July 2013

Kalalla


Mökin kalasaaliista innostuneena vietimme illan laiturilla.


Perheen nuorimmat saalistivat haavilla kissalle iltapalaa.


Rannoilta löytyy kaikenlaista hauskaa kuten tämä lahjapakettikivi.


Laiturin toiselta puolelta aukeaa niemi merelle.



Hiekkaranta vetää meitä vastuttamattomasti puoleensa.


Eilinen päivä oli harmaa ja tihkusateinen. Se ei säikäyttänyt vesiurheilijoita.


Ah!


Simpukkaläjä.


Koko ranta on aidattu lammaslaitumeksi. Lammaslauma tervehti meitä iloisesti määkimällä lähtiessämme.


Tuesday 30 July 2013

Käpytikat merellä


Sunnuntaiaamuna, kun kiirehdimme merilautalle mökille mennessämme, piti useammankin kerran hieraista silmiä lauttarannassa. Käpytikkoja vilahteli ohi kuin muuttolintuja pilvin pimein.  Lisäksi niitä oli puisissa sähköpylväissä viisikin samassa pylväässä ja paikat vaihtuivat nopeaan tahtiin. Osa käpytikoista yritti kiinnittyä epätoivoisesti metallisiinkin valopylväisiin.

Olin niin hämmästynyt oudosta tilanteesta, etten ehtinyt ottaa kameraa esille ennenkuin lautassa, kun osa tikoista matkusti lauttakyydissä mantereelle.


Aika vähän löytyi tikkojen muutosta tietoa. Jossain todettiin, että käpytikoilla on muutamien vuosien välein massamuuttoja. Lautassa totesimme huvittuneena, että poikasia on varmaan syntynyt niin paljon tänä kesänä, että niiden pitää muuttaa mantereelle, kun pieni saaremme on jo täynnä tikkoja ja jokaisella perheellä on oma kotitikkapariskuntakin. Mielenkiintoista seurata nyt, että onko meidän kotitikkapariskuntakin lähtenyt uudisasukkaaksi mantereelle, kun taloon on muuttanut kissa.

Monday 29 July 2013

Pihlaja, pyhä puu



Lempipaikkani mökillä on ehdottomasti istua ulkotakan edessä aivan järven rannalla. Ei ole sellaista säätä, etteikö takassa olisi tulta ollessamme paikalla. Mutta sellainenkin ihme pääsi näköjään tapahtumaan. Kameran linssi löysi hauskan kuvakulman. Kuka arvaa, mistä tämä on? 



Ja tässä ratkaisu.

 Blogi on ylittänyt 30 000 kävijämäärän. Hiphei! Kiitos kaikille kävijöille! Sen kunniaksi olisi aika järjestää arvonta, joten pitääpä alkaa pohtimaan palkintoa. Tyttäreni on luvannut avustaa asiassa. Mukavaa alkavaa viikkoa kaikille!

Sunday 28 July 2013

Sunnuntai mökillä


Sunnuntaipäivä rannalla, mökillä. Virveliin tarttui iso hauki, joka paistettiin pannulla kodassa.








Järvivesi oli 25 asteista. 




Saturday 27 July 2013

Köökin ikkuna


Kesä ja köökin ikkuna ja ikkunalla tarkkasilmäinen kissa vahtimassa tiluksiaan. Tästä on tarvittaessa hyvä puskea ja kehrätä, jos joku tulee samalle ikkunalle. Huomatkaa töhnäinen häntä, johon on tarttunut talon alta kuivaa sammalta hirsien välistä, kun pulloharjahäntä huiskii parruja. Ihmisäitikissa ei ole vielä ehtinyt nyppiä roskia pois.


Kesä! Mikä ihana vuodenaika! Leppoisaa lauantaita!

Friday 26 July 2013

Kaksi köökin kaunotarta


Nyt ne ovat valmiit! Kaksi viimeistä tuolia ruokapöytään. Köökin pöydän ympärillä on nyt viisi tuolia. En ole kyllä ihan varma, olenko tehnyt laskuvirheen vai ihan ajatuksella hankkinut viisi tuolia. Jos oikein tarkkaan mietitään, niin edelleen puuttuu yksi tuoli. Kaksi tuolista on tuolipareja ja yksi on erilainen. Kaikki tämän saman tyyppisiä kylläkin. Osa vanhempia, osa hieman nuorempia. Tuolit on hyvä hankkia pareittain. Silloin niiden hyötykäyttö sijoittelussa on suurimmillaan sisustuksellisesti. 

En ole kauhean innokas uuden ostaja. Lastulevyhuonekalut aiheuttavat allergista näppylää jo pelkkänä ajatuksenakin. Ne eivät ole tarpeeksi kestäviä minun ajatusmaailmaani ja siksi niihin ei mielestäni kannata tuhlata rahaa kuin äärimmäisessä tarpeessa. 

Tänään pitää siirtää katse saliin. Uusi ruokapöytä on keskellä lattiaa pressun päällä maalauksen takia (jalat on maalattu). Se pitäisi nyt siirtää oikealle paikalle, mutta järjestelyt vaativat hieman voimaa ja aikaa.  Olisi kiva, jos saliin mahtuisi illalla vieraitakin istumaan. 

Mukavaa perjantaipäivää!

Thursday 25 July 2013

Vahtimopsi


Kun kaikki ikkunat ja ovet ovat auki ja aurinko paistaa, löytää mopsin portailta aurinkopaikasta. Aamupäivällä tältä puolelta on hyvä vahtia tuloporttia. Iltapäivällä se siirtyy takapihan portaille tai aurinkotuoliin, josta on vähän pitempi matka portille. Varjo ei ole mukava paikka ollenkaan mopsin mielestä, vaikka mopsi-vanhuksella on ikääkin jo toistakymmentä vuotta.

Portin takana on monenlaista kulkijaa. Omalle väelle "hienosäätö uikutetaan" tervehdys ja noustaan vastaan, naapurit saavat kulkea ihan rauhassa ja turistitkin, jos eivät kovin lähelle porttia erehdy. Joskus joku erehtyy muutaman metrin lähestymään tai osoittelee sormella kiinnostuneena ja kajauttaa innoissaan, että mitähän mielenkiintoista tuolla on.




Tuesday 23 July 2013

1100-luvulta




Norjasta tuli tuliaisia uunin päälle. Näiden alkuperäiset 1100-luvun mallit löytyvät museosta Lontoosta ja Edinburgista. Alkuperäiset, myös kooltaan samanlaiset, luusta tehdyt shakkinappulat löytyivät 1831.  


Meidän perheessä pelataan lautapelejä paljon ja tämä hallitsijapariskunta tuntuu aika täydelliseltä tähän paikkaan nimittäin uunin eteen on haussa kaksi mukavaa nojatuolia ja niiden väliin pieni pöytä, jossa voi pelata vaikkapa sitä shakkia pitkinä, viileinä ja pimeinä talvi-iltoina tulen rätistessä uunissa.

Monday 22 July 2013

Maalinpoistoa


Kotona Pastorilassa sitten olikin muutama projekti odottamassa. Välillä pienetkin projektit tuntuvat venyvän vuosikausia. Tämä lypsyjakkara on löytö Pyynikiltä muutamien vuosien takaa. Se oli silloin kermanvalkoinen ja maalipinta oli kuumuudesta hieman halkeillut ja mustunut. Jakkaralla on siis tarina, mutta se ei osaa sitä kertoa. Pari vuotta jakkara palveli asuntoautossa portaana. Sitten se odotti varastossa toimintaa ja päätyi Pastorilaan. Viime kesänä aloitin puukolla maalinpoiston ja se oli kovin hidasta. Alta paljastui tuo jaloissa vieläkin näkyvä aikansa yleismaali vihreä.

Eilen siirryin järeämpiin työkaluihin ja hioin koneella jakkaran loppuun. Nyt se on yön yli kuivunut liimattuna ja saa jää odottamaan maalausta.



Nämä kaksi keittiötuolia ovat parin vuoden takaiselta kesälomamatkalta Virolahdelle. Niissä oli sellainen kummallinen pinkin ja ruskean sävyinen paksu öljymaali. Nekin hioin eilen. Kahdella eri hiomakoneella ja puukon avulla. Hiomakoneiden paperi meni välillä tukkoon, kun öljymaali kuumeni ja takertui paperiin. Silloin piti ottaa puukko kaveriksi ja muutenkin terävä puukko on erittäin kätevä maalinpoistossa.

Nyt ovat ranteet kipeänä. Maalinpoisto nimittäin kesti muutaman tunnin. Yöllä piti ottaa särkylääkettäkin. Mutta tuossa ne nyt nököttävät kaikki sisällä ja odottavat maalausta. Kaksi tuolia, lypsyjakkara ja ruokapöydän jalat, jotka on nyt myös liimattu. Kivaa!

Sunday 21 July 2013

Rannalla

MATKAKERTOMUKSEN LOPPU



Viimeinen aamu pienen pienellä saarella, upealla valkohiekkaisella rannalla.



Kotoisten dyynien ja rantaheinikon jälkeen ranta puhkesi vaaleapunaiseksi kukkamatoksi.





Tämä on taas tuttu kasvi omiltakin rannoilta.


Rakkolevää. Hiekka on aivan uskomattoman hienojakoista ja valkoista. Hiekan ja saven välimuotoa.





Ah, mitä aarteita!


Lisää aarteita!


Merisiiliä, simpukoita ja rapuja.


Hyvästi Lofootit, Viikinkien jumalten saaret ja turkoosin sininen meri!

Saturday 20 July 2013

Museossa

MATKAKERTOMUS, OSA IV



Sää oli tyypillinen Lofooteille. Mitä muuta voisikaan odottaa viikinkimaisemista jylhien vuorien ja syvien vuonojen lisäksi. Museon pihalla oli laitumella hevosia



ja lampaita varsin jyrkässä rinteessä.



Moderni museorakennus oli nopeasti kierretty hienoine esityksineen, joihin kuului mm. paikasta tehty upea lyhytelokuva. Meitä veti kuitenkin puoleensa rekonstruktoitu viikinkitalo.





Pihallakin oli aktiviteetteja. Edellisillä viikoilla oli vietetty viikinkiajan teemajuhlia, jolloin paikka oli ollut täynnä toimintaa.



Viikinkitalon sisällä oli paljonkin katsottavaa. Siellä oli kaikissa tiloissa aikakauden asuihin pukeutunutta museoväkeä, joka työskentelivät arkiaskareiden ja puhdetöiden parissa ja vieraat saivat osallistua kaikkeen tekemiseen. Minua kiinnostivat erityisesti seinillä olevat kirjotut tekstiilit.




Museoalueelta laskeennuttiin alas vuonossa olevaan satamaan, jossa oli viikinkialuksia. Niillä pääsee myös soutamaan miehistön kanssa.







Lofooteilla oli hyvin vähän viljeltyjä puutarhoja, mikä hämmästytti minua kovin. Ehkäpä maaperä ja sää eivät ole kovin otollisia kasveille ja kalastushan se onkin pääelinkeino. Viikinkitalon pihalta löytyi kuitenkin kiviaitojen ympäröimiä pieniä yrttitarhoja.