Monday 28 September 2015

Nelijalkaiset kaunottaret



Vuosi sitten Ruusa-kissa sai kaveriksi Murun. Muru on varsinainen Baby isoilla kirjaimilla. Sen ei omasta mielestään oikeasti tarvitse kasvaa aikuiseksi, koska äitikissa pitää siitä huolen. Ja niin pitääkin. Mutta välillä äiti-kissankin pitää saada rauhassa nukkua päikkärit, että jaksaa pitää hiiret ja myyrät kurissa ja leikittää sitten Murua.

Sunday 27 September 2015

Teetä ja pikkuleipiä




Aina silloin tällöin iskee kotirouva-fiilis ja silloin se on parasta äkkiä hyödyntää. Kietaisin mustan kotelomekon päälle esiliinan (jalassa punaiset villasukat). Kööki oli jo valmiiksi lämmin, kun ohrapuuro oli hautunut parituntia liedellä. 


Tekaisin Ameriikan mummon reseptillä Mary Anns-pikkuleipätaikinan : 


Pikkuleivät onnistuivat täydellisesti ja resepti on juuri niin maukas ja simppelin yksinkertainen, että sopii mainiosti Pastorilan reseptikokoelmaan. 



Hyvää sunnuntaita !






Monday 21 September 2015

Se on sieni !



On se sieni, vaikka se näyttää ihan alienilta ! Mutta mihin loppuu jalka ja mistä alkaa sienen lakki ? Tällainen "outosieni" löytyi Pastorilan nuotiopaikalta. Eikä se mikään kovin pienikään ole ! Kielsin varulta, ettei sitä saa tuoda lähellekkään taloa.




Joku siitä on kuitenkin haukannut palasen, joten ei se varmaan ihan myrkyllinen ole. Kuukunen vai tuhkelo ?

Sunday 20 September 2015

Viimeiset tomaatit


Tänään tyhjennettin kasvihuone tai ei ihan kokonaan. Jäi sinne vielä kaksi kaktusta, oliiviyrtti sekä amaryllis ja ruukullinen hyasintteja sekä piparminttu ja omenaminttu. Tomattisato ei tänä vuonna ollut mitenkään suureellinen. Kurkut menestyivät paremmin. Normikesinä ne taas eivät ole olleet kovin satoisia. 

Viime kesänä kylän taimien vaihtopäivänä mukaan lähteneet kaksi pientä kaktusta ovat kasvaneet käsittämättömän suuriksi. Viime talven ne viettivät porstuan ikkunalla, mutta nyt niistä on tullut sellaisia luikeroita, että en tiedä, miten saan ne siirrettyä raskaampiin saviruukkuihin ja sisälle. Kukaan perheestä ei ole kovin sympaattinen peläten niiden piikkejä. Täytyy oikein ihmetellä, miksi ne alunperin lähtivätkään meidän mukaan !

Amaryllis ja hyasintit saavat vielä odottaa muutaman viikon sisälle pääsyä. Kyseinen amaryllis on jo muutaman vuoden ilahduttanut meitä parikin kertaa vuodessa kukinnallaan.



Saturday 19 September 2015

Paluu



Minua on lähestetty useammalta taholta ja toivottu, että palaisin päivittämään Vanhan Pastorilan blogia. Mitään oikeaa syytä hiljaisseloon ei oikeastaan ole. Olen edelleenkin jatkanut valokuvaamista, mutta minusta on tullut kovin valikoiva kelpoisten kuvien suhteen. Pastorila on elänyt perheen arjessa. Jossain välissä tuntui, ettei oikein mitään merkittävää tapahdu, mutta ei kai näin vanhan talon historiassa päivissä ja viikoissa mitään kovin ihmeellistä tapahdukkaan.

Mukana kulkeva perhe on "kutistunut" yhdellä: vanhin lapsi kirjoitti keväällä ylioppilaaksi, muutti omaan kotiin ja aloitti opiskelut yliopistossa. Keskimmäisen harrastusten takia olemme ehkä oleskelleet enemmän kaupungissa kuin maalla ja perheen yhteinen aika on pitänyt jakaa eri tavalla kuin aiemmin. Toisaalta perhe on kasvanut yhdellä nelijalkaisella. Talossa on nyt kaksi kissaa.

Selasin viimeisempiä päivityksiä ja minua hymyilytti. Vaikka itsestä tuntuu, ettei mitään merkittävää edistystä talon entisöinnissä ja sisustamisessa ole tapahtunut, niin on sittenkin. Sokerisaksia on nyt köökin seinällä kaksien sijasta kolmet ja vanha koulutaulu on vaihtunut toiseen.

Minä lähden viettämään kaupunkiin ystävien kanssa teatteri-iltaa. Matkoihin mantereelle ja takaisin menee 3 tuntia. Mukavaa viikonloppua !