Monday 30 April 2012

Mätiherkkua

Ison kalan oheistuotteena saimme valtavan määrän hauen mätiä. Keittiövaaka oli nyt tarpeen, koska mätiin lisätään painoon mukaan suolaa, ruokalusikallinen sataa grammaa kohti ja valkopippuria. Mäti pestiin, puhdistettiin ja valutettiin huolellisesti ja laitettiin pakasterasioihin. Pakastusaika on tarkoin säädetty tälle kevään herkulle, vähintään vuorokausi, enintään kuukausi.

Sunday 29 April 2012

Lipaston viimeistely

Laatikoston viimeistely vähän viivähti. Käsittelin pinnan vielä eilen kertaalleen antiikkivahalla ja tänä aamuna kiillotin villasukalla pinnat. Niihin tulikin aivan uskomattoman kaunis kiilto. Keskimmäisessä kuvassa näkyy laatikon liitokset. Kyllä ennen on osattu tehdä liitoksetkin kauniiksi. Vanhat lukot ja helat ruuvattiin paikoilleen. Laatikoissa näkyy vetokahvojen vanhat reiät. Alkuperäiset eivät ole säilyneet, joten jostain pitää löytää tilalle uudet tyyliin sopivat. Tai vanhathan ne saavat tietenkin olla. Vaatii taas hieman kärsivällisyyttä ja aikaa. Olohuoneessa ei ole tapahtunut paljon mitään, kuten taustakuvasta näkyy. Kevätkiireet ovat väsyttäneet ja vaativat oman veronsa. Vapaa-aika menee paljolti levähtäessä ja voimia kerätessä. Mutta eihän tässä talossa ole kiirettä.

Saturday 28 April 2012

Monday 23 April 2012

Olohuonetta taas, The Living Room

Olohuoneen katto on nyt maalattu kolmannen ja viimeisen kerran. Viimeinen maalauskerta oli kiiltävä. Seuraavaksi on seinien vuoro. Kuten makuuhuoneessakin yksi seinä piti vielä aukaista ja laittaa sinne tukirakenteita lisää. Ihan vaan siltä varalta, että jos joskus innostuu laittamaan taulutelevision, niin saa sen kiinnitettyä johonkin.

Sunday 22 April 2012

Thursday 19 April 2012

Aita, A Fence

Pastorilan pihaa kiertää suhteellisen korkea valkoinen aita. Niittyllä olevat kasvimaa ja marjapensaat jäävät aidan toiselle puolelle. Samoin komposti, nuotiopaikka ja maakellari. Pihasta johtaa ulos kolme kävelyporttia ja autoportti. Etupiha rajoittuu naapuritaloon. Välissä on vain suuria, vanhoja puita. Pihamme on tyypillinen pihapiiri tälle saarelle. Samassa pihapiirissä on kaksi, kolme taloa ja ihmiset eivät ole välttämättä sukua keskenään. Joskus olen miettinyt, että talojen asettelu on vähän samanlainen kuin kaupunkien vanhoissa puutalokortteereissa. Ehkäpä se maalla ja eristäytyneissä olosuhteissa on ollut tärkeää, että on ollut naapuri lähellä. Tosin meidän pihapiirimme on alun alkaen ollut yksi kokonaisuus.

Talon ja varaston sijaintisuhde on samanlainen kuin tässä kuvassa. Olen haaveillut tähän väliin kuvan mukaista aitaa. Tällaisia pihapiirin aitoja on paljon Tanskassa ja myös omalla saarellamme. Korkeat aidat sulkevat tehokkaasti pihapiiriä, antavat näkösuojaa ja suojaa ankaralta tuulelta ja tuiskulta. Nyt kun yläkerran rakennuspiirustukset ovat tekeillä, on hyvä sujauttaa piirustuksiin mukaan tällainen aidan pätkäkin. Se antaisi näkösuojaa pyykinkuivaukselle ja varsinaiselle pihan oleskelualueelle, joka on talon toisella puolella. Ja aitaa vasten voisin vihdoinkin siirtää kaupungissa kasvavat köynösruusut kiipeämään.

Wednesday 18 April 2012

Viherostoksia

Jos on kerran nähnyt kukkkivan magnolian, ei sitä koskaan unohda. Näin on käynyt minulle. Muitakin kaunottaria löytyy, mutta magnolia on sellainen kevään tuoja. Taimi saa nyt rauhassa nauttia porstuan valosta ja lämmöstä ennenkuin pääsee ulos sulostuttamaan puutarhaa. Kasvatuksessa ja talvisuojauksessa on haastetta, mutta katsotaan, miten käy.

Samalla ostin myös ensimmäiset siemenet: laventelia ja parsaa. Parsan kasvattaja tarvitsee pitkämielisyyttä, joten josko saisin sitä, kun odottelen ensimmäisen sadon valmistumista ja sitähän saakin odottaa! Parsa on monivuotinen ja sen kasvattaminen satoikään vie vuosia. Olisin tietenkin päässyt vähemmällä, jos olisin ostanut valmiin juurakon, mutta siemenkasvatus on niin hauskaa, että aion ainakin aloittaa sillä.

Kaksi puksipuupalloa saa sulostuttaa tänä vuonna portaita. Niille pitäisi vielä löytää kivat ruukut. Puutarhaostoslistalla on vielä kaikenlaista muutakin. Kasvimaan kanssa tahtoo käydä niin, että kun oikein innostuu, ei edes kaikki mahdu sinne järkevästi. Muutamien lajikkeiden kanssa koin myös valitettavia takaiskuja viime vuonna. Harakat nakkelivat sipulit jatkuvasti sinne tänne, etteivät ne päässeet kasvamaan ja muutama mansikantaimi tuli liian korkeaan penkkiin, jotta olisi selviytynyt kuivasta ja lämpimästä kesästä. Mansikoiden sijoitusta pitääkin pohtia oikein kunnolla tänä vuonna.

Tuesday 17 April 2012

Katon maalaaminen, Painting the Roof

Sunnuntain urakka oli tyhjentää olohuone ja saada viimeinen osa tätä projektia käyntiin. Päivänvaloa on jo niin mukavasti, ettei enää tarvitse turvautua sähkövaloon. Se helpottaa elämää kummasti näin remontoinnin näkökulmasta. Aloitin tutusti maalipesemällä katon keikkumalla tällä kertaa tikkailla. Edellisellä kerralla käytin pensasaitatikkaita, joiden päälle on tehty lavetti. Niillä taiteilleissa ei kuitenkaan saanut pidettyä mistään kiinni, joten perinteiset A-tikkaat tuntuvat turvallisemmilta.

Lattia peitettiin huolellisesti paperilla ja pahvilla. Lattian maalaus on vasta viimeisenä ja sen vaiheen saavuttamiseen menee muutama viikko. Ihmettelen ja ihailen aina suuresti niitä projekteja, joissa aamulla aloitetaan remontti ja illalla siirretään huonekalut ja tekstiilit takaisin sisustettuna paikoilleen. Meillä se ei ole toiminut koskaan. Kattokin pitää maalata kolmeen kertaan ja kuivua joka välissä. Ja lattialle laitettava oksalakka haisee niin pahalta, että koko perhe joutuu viikoksi evakkoon.

Lattian lisäksi peitettiin sähköpatterit, jotka on uusittu talvella. Sitten vaan maalaamaan. Ero uuden ja vanhan maalin välillä on melkoinen. Se ero oli jo melkoinen ennen ja jälkeen pesunkin. Emme muuten hioneet kattoa ennen maalausta lainkaan. Elämä saa näkyä siinäkin. Kaksi kerrosta himmeää valkoista maalia ja viimeinen kerros kiiltävää maalia.

Monday 16 April 2012

Ullakolta

Ullakon eristeet peittävät kaiken alleen, niin että oli melkein mahdotonta löytää mitään aarteita. Tiesin kyllä, että mitään suurta ei löydy, koska 80-luvulla on talossa tehty perusteellinen saneeraus ja silloin on roskalavalle lentänyt kaikki ylimääräinen. Ne vanhat ovetkin, joita harmittelen yhä. Toivottavasti joku on ottanut ne kuitenkin talteen.

Parruissa roikkuu siellä täällä naruja. Mikä lie niiden tarkoitus ollut. Pieniä lehtikuvia on siellä täällä kiinnitettynä ja joku on ainoaan pystyssä olevaan piippuun piirtänyt tähtäinruudun. Piippuja on alunperin ollut neljä. Piipun kyljessä on umpeen muurattu kohta, jossa on ollut kiinni jonkinlainen porinmatti tai muu systeemi, jolla on lämmitetty ullakkotilaa. Ehkäpä täällä on kesäisin nukuttu. Mitään huoneita tuskin on ollut olemassa silloinkaan, koska tila on yhtä avointa vinttiä.

Alakerrassa keräsin taskunpohjalta ylhäältä tuotuja pieniä aarteita: Tex Willer, vanha pullon korkki (jos se kävisi apteekkipulloihin), lehtileikkeitä vuosilukuineen, kenttäpostia ja paikallisen Osuuskaupan ostokuponkeja väliltä 50 penniä-50 markkaa. Voisi Osuuskaupan pitäjää huvittaa, jos kassalla ottaisin ostokupongit maksuvälineenä esille.

Sunday 15 April 2012

Ullakolle, To the Attic

Ulkotikkaat ovat ainoa pääsy ullakolle
Ikkunapielistä kiinni ja ponnistus sisälle
Ei niin mukava löytö
Toinen ei niin mukava löytö. 
Yleiskuva ullakon takaosaan
Kiipesin ullakolle ensimmäistä kertaa. Köykäiset seinätikkaat eivät kauheasti houkutelleet, mutta ylös oli päästävä. Kauniisti veistetyt ikkunapuitteet kiinnittivät ensimmäisenä huomion, enkä meinannut saada katsettani irti siitä. Vasemmalla lojui laatikollinen rotanmyrkkyä. Raivasimme villoja pois kurkihirren päältä ja tavoittelimme lattiaa. Se löytyi villojen, sahanpurun ja pakkautuneen sammaleen alta. Kurkihirttä pitkin uskaltauduin keskimmäiselle piipulle saakka ja pääsin valokuvaamaan toisen päädyn. Ihan siistiä.

Saturday 14 April 2012

Vakitorni

Saaremme on tunnettu lintusaari, jossa on tavattu yli 300 lintulajia, joka vuosi luku suureneee ja harvinaisuuksia listataan lisää. Vesilinnuista yleisin on tukkasotka. Kahlaajista runsaimmat pesivät lajit ovat suokukko, punajalkaviklo, taivaanvuohi, liro ja isokuovi. Lintujen muuttoaika on vaikuttava tapahtuma. Tuhannet joutsenet lepäävät saaren rannoilla ja kurkiparvet tankkaavat viljapellon jämiä raskasta muuttomatkaa varten.

Lintutorneja on useita. Riippuen siitä, mitä lajeja on toiveissani nähdä, suuntaan täsmätornille. Punkit ovat keväisin suurena riesana bongausmatkoilla, mutta niitä vastaan voi suojautua kohtuullisesti tiiviillä ja asianmukaisella vaatetuksella. Kuvan torni on suosikki tornini. Useita tunteja olen seissyt ja istuskellut tornin huipulla kiikareiden, kaukoputkien ja viime aikoina kameroiden kanssa. Haukat ja kotkat ovat uljaita liitäessään salmen yläpuolella. Varhaisin kesäaamuisin olen juonut parhaimmilta maistuvat aamukahvit hyvässä seurassa tornin puisella penkillä katsellen nokikanoja, sotkia, silkkiuikkuja, hanhia, sorsia sekä joutsenia.

Kaulushaikaran kumiseva ääni kantautuu salmelta Pastorilaan saakka. Itse lintua on vaikea erottaa ruovikon seasta, mutta sen äänestä ei voi erehtyä. Se on niin ainutlaatuinen. Toukokuu lähenee. Joka päivä, kun avaan ulko-oven odottelen haikaran ensimmäistä törähdystä.

Friday 13 April 2012

Kellari, A Ground Cellar

Syksyllä maakellarin kunnostus jäi tällaiseen vaiheeseen. Porstua rakennettiin kokonaan uudelleen. Alaosa muurattiin harkoista ja päälle nikkaroitiin vanhan mallin mukainen yläosa. Alkuperäinen alaosa oli betonia. Lattia ja portaat ovat alkuperäiset. Seinät pitää nyt keväällä viimeistellä porstuaan ja sitten pääsen siivoilemaan sisimpiä kellarihuoneita. Eteisen ehdinkin jo siivota viime vuonna. Kellarihuoneita on sisällä kaksi. Niistä kunnostetaan ensin toinen kasvimaan tuotteille ja jossain myöhemmässä vaiheessa toinenkin huone, jossa voin talvettaa kasveja, mukuloita ja juurakoita.

Thursday 12 April 2012

Yrttikasvatusta, Herbs

Olen keksinyt uuden tavan hyödyntää museon vanhoja lasipurkkeja. Ne ovat täydellisiä yrttien kasvatukseen! Tähän aikaan vuodesta, kun joutuu vielä tyytymään kaupasta ostettuihin ruukkuyrtteihin, ongelmana on ollut niiden säilyttäminen. Minulla on hauska yrttikori, mutta sen pohjalle joutuu taiteilemaan pieniä purkkeja, joihin voi laittaa vettä ja vesi loppuu yllättävän nopeasti. Museopurkeissa yrtit pysyvät pystyssä, veden määrää on helppo säädellä ja valoa riittää. Aivan loistavaa! Nyt voin keksiä yrttikorille uuden käyttötarkoituksen tai laittaa sen kiertoon.

Wednesday 11 April 2012

Olohuoneen ongelmakohta

Olohuoneessa on ongelmakohtana vanha oviaukko. Tähän on pohdittu, vaikka minkälaisia ratkaisuja. Helpoin tapa olisi ollut siirtää nykyinen ovi aukko (joka on vieressä) takaisin alkuperäiseen paikkaan. Ilmoittauduimme talven aikana olevallle puutyökurssille osittain sen takia, että olisimme siellä tehneet kaksoisovet aukkoon. Työstövälineet eivät kuitenkaan riittäneet ovien tekemiseen, joten joudumme odottamaan parempia työvälineitä uusien tilojen myötä.

Päädyimme siis toiseksi parempaan ratkaisuun tällä hetkellä, jota sähkömiehemmekin kannattaa. Hirsiaukkoon tulee kirjahylly! Etsimme varastosta jo vanhan ikkunan. Näitä on monenlaisia ja kokoisia. Tuossa yksi ikkunoista nyt odottaa inspiraatiota. Saisikohan siitä hyllykköön oven? Etsinkö ikkunoita lisää, kunnostanko niitä vai kävisivätkö ne tuollaisinaan? Miten toimia taustan kanssa, kun se on seinänänä eteiseen ja puretaan kesällä? Laitanko sillekkin puolelle ikkunoita? Lasihyllyt väliin?

Pahoin pelkään, että tämä projekti ei nytkähdä mihinkään päin vielä pitkään aikaan. Ei ainakaan ennenkuin eteisen puolikin on purettu hirsipinnalle ja maalattialle. Mitä ihmettä tämän aukon kanssa tehdään?

Tuesday 10 April 2012

Tapetteja ja pikkunauloja

Aivan katon rajassa oli paikka, josta en aiemmin yltänyt ottamaan talteen vanhaa tapetin palaa. Tätä tapettia en ole nähnyt talossa missään muualla. Aika kaunis. Kultaruskeita roiskeita ja kultaista ohutta raitaa. Jos uskaltaisin, veikkaisin, että tämä on vanhimpia, mitä koko talosta löytyy.

Katon rajassa oli pinkopahviakin kerroskerrokselta. Monella naulalla kiinnitetty. Esille törröttävät naulat vedettiin pois ja kun tarkemmin tutkiskelin niitä, huomasin, että joukossa oli suurehko määrä kauniita sepän takomia pikkunauloja. Talosta alkaa loppua kauniit pienet rasiat säilytykseen. Pieni kermapullo sai sisäänsä aarteita, joille myöhemmin voi keksiä jotain kivaa käyttöä.

Monday 9 April 2012

Pääsiäismaanantai

Pääsiäinen on mennyt mukavan leppoisasti. Hiljaisten talvikuukausien jälkeen Pastorilan ovi on käynyt tiheään, sukulaisia, retkeilijöitä, naapureita, ystäviä, työkavereita, vanhoja saarelaisia pääsiäisen vietossa. Kivaa! Elämme varsin vilkasta seuraelämää täällä, vaikkei aivan heti uskoisi.

Kotielämä on keskittynyt hyvän ruoan laittoon ja syömiseen, piipahduksiin ulkona, saunomiseen ja nuotiolla istumiseen ja keinustuolissa hiljaa istuskeluun. Ei hullumpaa! Tänään voisi katsella olohuonetta sillä silmällä... Eteisen nurkassa odottaa ämpäri, jossa on liisteriä. Makuuhuoneen nurkassa on monta rullaa oikaisutapettia. Huhtikuuta on jäljellä kolme viikkoa. Toukokuu menee pihatöissä ja heti kesän alussa voisi alkaa aukomaan taas lattioita. Jottei elämä tuntuisi liian leppoisalta, laitan muistutukseksi muutaman kuvan viimeisestä urakasta. Samanlainen, mutta toiselle puolelle taloa on odottamassa.
Seinät purettiin hirsipinnalle. Väärät eristykset poistettiin.

Lattiat aukaistiin maapohjalle. 
Maapohja puhdistettiin, lattian alalaudat tarkistettiin ja puhdistettiin.
Putkia muutettiin, uuni muurattiin ja sähkötöitäkin tehtiin uusiksi.
Kipsilevyjen alta löytyi kaunis vanha kattopanelointi.
Nauloja poistettiin ämpäreittäin.
Maata kärrättiin aika paljon!
Purkumateriaalia lajiteltiin ja kierrätettiin kaatopaikalle.
Tästä olivat sisätyöt. Muutakin elämää onneksi oli. Eipä muuta kuin orientoitumaan uuteen urakkaan.