Monday 29 April 2013

Polttopuita ja tervaa



Tiesittekö, että jos ei ehdi vappuun mennessä tehdä seuraavan vuoden polttopuita valmiiksi, tulee naapuri ja tervaa puiden päät. Hyvältä näyttää!

Tosin en olisi tiennyt tätä itse, jos ei olisi naapuri kertonut muutama vuosi sitten, kun hikihatussa teki polttopuita. Nyt hän meinasi, että terva parantaa palamista. Pitääkin mennä hämmentämään varuilta jo tervapataa.

Sunday 28 April 2013

Puhtaat, valkeat lakanat



Tätäkin on odotettu koko pitkä talvi. Vihdoinkin voi viedä kunnolla pyykit kuivumaan ulos ja auringonpaisteessa ne kuivuvat hetkessä. Vaatteisiin tulee ihanan raikas tuoksu. Ah! Kyllä sitä ihminen ilahtuu niin tavallisista ja pienistä asioista, että ihan hassua. Se juju taitaa olla siinä, että kun jotain ei ole, niin sen takaisin saaminen tuntuu hyvältä. Jos aina olisi samanlaista, jatkuva kesä, niin osaisikohan sitä iloita niin vähäisistä asioista. Siltikin on se kyllä niin extremeä meidän suomalaisten talvi!

Saturday 27 April 2013

Nenä maassa kiinni



Voi kevään ihmettä! Tänään vasta uskaltauduin niitylle ensimmäistä kertaa. Sitä riemun määrää ei voi millään mitata, kun huomaa, että talvi ei ole verottanut liikaa ja monivuotiset yrtit ja perennat nostavat jälleen päätään kohti aurinkoa.




Ilmasipulit kuuluvat kestosuosikkeihini. Niitä löytyykin kasvamasta useasta paikkaa ja varuilta anopillakin on samaa kantaa. Näiden alkuperä on Itä-Suomesta.




Kyllä! Kun katsoo oikein tarkkaan!




Laitoin lokakuussa kasvihuoneessa kesän olleet amppelimansikat maahan. Kas, kummaa!Nekin ovat menneet yrttilaatikossa talven yli.




Ilmasipulia löytyy myös havukasvipenkistä. 




Nämä ovat niitä ilmasipulin latvaan tulevia pikkusipuleita. Näitä voi myös hillota. En ole kokeillut, koska lisään näistä kantaa edelleen.




Tässä on aurinkotuolin vakipaikka. Mopsin edessä on särkynytsydän. Se on kevään odotetuimpia nousevia ja itku pääsee, jos ei lähipäivinä maasta nouse mitään. Vieressä olevat kuunlijat sen sijaan ovat jo pinnalla. Pitääpä heti mennä uudestaan tarkkailemaan tilannetta.




Havuryhmään on siirretty niityltä villeinä kasvavia perennoja. Tässä isomaksaruohon varsia.

Monday 22 April 2013

Tulvaa etsimässä



Teimme retken mantereella jokilaakson erästä pienempää jokea seuraten. Tämä on jokavuotinen retkemme aina tulva-aikaan. Alajuoksulla vesi virtasi vapaana ja oli hieman korkealla, mutta yläjuoksu oli vielä osittain jäässä. Olimme viikon liian aikaisessa.






Västäräkit ovat saapuneet.



Yritin saada kuvaa kuusta myös veden pinnasta heijastuneena, mutta en onnistunut. Tälläinen mollukka meitä kiertää taivaalla.




Sunday 21 April 2013

Kohtaamisia pihalla



Tassut kuivinna ja tuleehan tässä korkeuttakin lisää pihatarkkailuun. Minulle on vielä arvoitus, mistä näitä tiiliä  aina ilmestyy. Kaikki ehjät ja puoliehjät olen laittanut talon toiseen  päätyyn pressun alle suojaan. Niitä käytetään joskus kesäkeittiöön, johonkin sopivaan projektiin, toivottavasti. Tiilet on muuten valmistettu pihapiirissä ja niitä on tehty ihan myyntiin saakka. Jossain puretuista piharakennuksista on sijainnut "tiilitehdas". Ja sen kyllä muuten huomaa. Maaperä on täynnä tiilimurskaa hiekan lisäksi.




Tässä toinen uskollinen seuralainen. Anomisesta huolimatta hän joutui tyytymään tantereella istumiseen.




Välillä pusketaan. Ai, sinäkin olet ulkona! Oletko syönyt viimeaikoina jotain mielenkiintoista ja maukasta?




Liukumäen pohja pitäisi uusia.




Ötökät ovat heränneet.




Yhteispyydyksessä kärpäsiä.



Mukavaa sunnuntaita Pastorilasta!

Saturday 20 April 2013

Muuttolintujen yö



Otin tämän valokuvan myöhään illalla köökin ikkunasta, kun aurinko laski ja oli jo oikeasti pimeää. Muuttolintujen kutsuäänet eivät ole lakanneet hetkeksikään. Joutsenet, hanhet ja kurjet huutavat. Niitä on sadoittain. Ne ovat laskeutuneet viikon aikana järviksi muuttuneille pelloille. Saari on heräämässä eloon talvikuukaisen jälkeen. Luonnon voima on räjähtävän voimakas myös yöllä.

Friday 19 April 2013

Poikki!



Tie on poikki. Tai oli aamulla. Kotiin tullessa vesistö oli pienentynyt. Eilen oli naapurin tie poikki, mutta yön aikana sen vesimäärä oli valunut meidän tielle. Naapurin piha oli vielä aamulla yhtä isoa uima-allasta, mutta meiltä pääsi sentään talolta portille lähes kuivin jaloin. Auto joutuikin sitten uimaan.






Odotan mielenkiinnolla milloin tähän " laskuojaan" tehdään ruoppaus. Viime vuonna yksi talo jäi vesisaarrokseen ja sen seurauksena kylällä tehtiin isoja ruoppaustöitä. Meille asti ne eivät yltäneet. 

Wednesday 17 April 2013

Viuhvauh!



Mitä asiaa? Kun kutsu kävi, Pastorilan kissa puikahti paikalle kivijalan halkeamasta tarkastuskierrokseltaan talon alta.

Kovin on haperon näköinen tässä kuvassa meidän kivijalka. Onhan sitä varmaan aikojen kuluessa paikattu sekä irtokivillä, tiilillä, että sementillä. Mutta jyhkeitä kivipaaseja on pari tuhtia kerrosta, joten ei huolta. Niistä vain päällimäisestä näkyy osa maan pinnalla.

Tuesday 16 April 2013

Lumen alta!


Raparperin päät pistävät esiin maasta! Voi mikä riemu!


Mistähän nämäkin tiilen palaset ova tähän talven aikana ilmestyneet? Rapisevatko ne alas paikatusta kivijalasta vai onko joku viskonut kivijalan raoista ulos kellarin seinätiiliä? Mitään irtotiiliä talon alle ei pitänyt jäädä. Joten joku tekee alakerrassa isompaa remonttia jos näin on.


Lumen nopea sulaminen paljastaa myös, minne ne lelut katosivatkaan.

Monday 15 April 2013

Miten niin ei tule pöytää?

Miten niin tästä ei muka tule hyvää pöytää?
No, lyhennetään sopiviksi!



Ohennetaan ja höylätään


Pääkaupunkiseudun metsiköstä hyljättynä löytyneet vanhan Singerin jalat ovat saamassa jälleen uuden elämän. Ruokapöytäprojektista ylijääneistä lattialankkupaloista tehdään kansi. Mitä nyt vähän lyhennetään ja ohennetaan ja höylätään. Olisin halunnut apupöydän heti köökkiin käyttöön. Pienen neuvottelun jälkeen lankun pätkät lähtevät nyt sitten hetkeksi kaupungin työpajaamme viimeisteltäviksi. Viimeisteltäviä projekteja on niin paljon, että joudun pitämään kynsin ja hampain kiinni aikataulusta. Haluan apupöydän käyttöön vapuksi!



Sunday 14 April 2013

Huhtikuun sunnuntai

                                   


Joululahjaksi saatu värillinen grafiikkatyö vanhasta kirkosta odottaa pöydällä kehystystä. Tekijänoikeudet estävät minua ottamasta siitä valokuvaa. 

Olen usein kävellyt kirkon raunioilla ja kuvitellut millaista olisi istua 1600-luvulla rakennetussa kirkkosalissa. Yksi Suomen vanhimmista käytössä olleista puukirkkoista paloi nimittäin syntymävuotenani. Muistona on hautasmaan keskellä rauniokumpu, jonka päällä on alttari ja penkit. Pelastettua irtaimistoa on uudessa kirkossa. Osa käytössä, osa eteishallin vitriineissä. Melkoinen uroteko oli, että 90 prosenttia irtaimistosta saatiin pelastettua. Jopa vanha alttarituoli, joka on yhä käytössä.

Saarella tiedetään olleen kappelin jo 1430-luvulla. Tuolta ajalta on säilynyt kaksi pyhimyspatsasta: Pyhän Birgitan ja Pyhän Laurentiuksen. Birgitta oli aikansa tärkeimpiä uskonnollisia vaikuttajia ja myös poliittinen vaikuttaja. Hän oli Ruotsin ensimmäinen Euroopan laajuisesti tunnettu nainen. Hän on myös Pohjolan ainoa naispyhimys ja yksi Euroopan kolmesta naissuojelupyhimyksestä. Vadstenassa, Itä-Göötanmaalla 1200-luvun nunnaluostari muutettiin 1360-luvulla Pyhän Birgitan mukaan birgittalaisluostariksi.

Pyhä Laurentius toimi Rooman kirkon diakonina kolmannella vuosisadalla ja kärsi marttyyrikuoleman keisari Valerianuksen vainoissa. Hän sai nimittäin määräyksen viedä Rooman seurakunnan omaisuus keisarille. Hän jakoi varat kuitenkin köyhille ja vei heidät keisarin eteen sanoen, että he ovat kirkon oikea aarre.

Tällaisin sunnuntaimiettein Pastorilasta tällä kertaa.





Saturday 13 April 2013

Postia sahanpurun ja sammaleen välissä


"Kenttäposti oli Suomessa talvisodan ja jatkosodan aikana rintamalle tai rintamalta lähetettyä postia, joka oli tarkan valvonnan eli sensuurin alaisena. Kenttäpostilähetyksiin ei kirjoitettu osoitteita, jotta ne eivät paljastaisi yksiköiden sijaintia viholliselle vääriin käsiin joutuessaan."

Selasin vanhoja valokuvia. 14.4. vuosi sitten, aukaisimme vintin päätyikkunan ja ravistelimme vanhoja eristeitä tarkoituksena tutkia vintin rakennetta. Sahanpurun ja sammaleen välistä löytyi kaikenlaista pientä, joka kertoi talon historiasta. 

En muista, olenko kertonutkaan aikaisemmin, että Pastorilassa on myös toiminut posti. Kenttäposti on varmasti ollut todella odotettua postia, koska se on ollut ainoa yhteydenpito kodin ja rintaman välillä. Kotiväki on varmasti yrittänyt rivien välistä arvata, mistä päin posti on lähetetty.

Kovin on maailma muuttunut meidän puolella palloa. Olen seurannut tiiviisti Pohjois-Korean tapahtumia sanomalehdistä ja ihmetellyt maailman menoa, valtion päämiehen uhittelua ja kansan vaikenemista, perheiden ja suvun kahtia jakautumista kahden maan välillä. Kovat on kasvukivut.

Muutapa en sitten ole ehtinytkään ihmetellä. Lumi sulaa vauhdilla. Odottelen, että pääsen kuivin jaloin porstuasta autolle.


Monday 1 April 2013

Valo ja varjo






Tämä ikkuna on aivan sängyn vieressä. Oikeastaan sänky on kiinni ikkunaseinässä, kun pienimmäinen nukkuu vieressä. Siihen on kaksi syytä: putoaminen sängystä on vaikeampaa ja toiseksi kissa ei pääse hyökkäilemään sängyn alta. Tänä aamuna aurinko oli erilainen. Se ei vain valaissut makuuhuonetta, vaan myös lämmitti ensimmäistä kertaa niinkuin kesäaamuisin. Voi, kuinka hyvältä se tuntuikaan!

Olin hetken aikaa ihan hiljaa sängyssä ja mietin, miten hyvältä tuntuisikaan aukaista ikkuna ja jatkaa unia. Näin teen kesäisin. Makuuhuoneeseen on kaksi ikkunaa ja huone alkaa heti aamusta kylpemään valossa ja lämmössä. Lämpimään aikaan (touko-syyskuu), aukaisen todellakin toisen ikkunoista, laitan hyttysverkon paikoilleen (se on vanhanaikaisesti sellainen oma karmi, johon on pingotettu hyttysverkko) ja jatkan unia. Osan kesää ikkuna on auki aina tai oikeastaan suurin osa kaikista talon ikkunoista.

Joudu kevät, joudu! Tule kesä, tule!