Saturday 29 January 2011

Lauantai


Jotenkin nämä tammi- ja helmikuun lauantait tuntuvat kovin arkisilta. Hyvä niin! Joulu on riisuttu pois ja odotetaan, että kevät herättää taas elämään. On ihanaa käydä rauhassa lauantaiaamuisin saunassa, sytyttää köökin pöydälle vielä kynttilät aamuhämärässä ja odottaa että päivänvalon sarastaessa linnut tulevat tarkistamaan, onko ruokaa tänään tarjolla.

Olemme olleet kaksi viikkoa poissa. Ihan tarkoituksella, koska kaupungissa piti saada asioita eteenpäin. Yhden kerran käväisin kastelemassa pelargonioita. Ne ovat juuri ja juuri hengissä. Nyt on kuitenkin ikkunalaudat maalattu köökin ikkunoihin ja kun ne tänään laitetaan taas paikoilleen, saavat pelargoniatkin taas valoa.

Yksi naapureistamme on viikko sitten poistunut pilven reunalle. Erityisesti illalla oli haikea olo, kun ikkunasta ei näkynyt valoa. Emme ehtineet tuntea kauaa, sillä hän muutti ihan joulun alla naapuriin. Muutaman kerran juttelimme postilaatikolla ja kävimme joulutervehdyskäynnillä, jolloin hän ei ollut kotona, mutta jätimme tervehdyksen pöydälle. Lapsia hän jututteli enemmänkin, koska lapsilla on suuri mäki aidan toisella puolella ja lumilinna naapurien pihalla. Tänään illansuussa sytyttelen kynttilät lumilyhtyihin pihapolulle ja kuuntelen soivatko kirkonkellot. Elämä jatkuu.

No comments:

Post a Comment