Saturday 27 October 2012

Yllätys



Ulkoportailla minua odotti yllätys. Olin aivan varma, kun lapset huutelivat minua köökistä kameran kanssa ulos, että jokin harvinainen lintu olisi ilmestynyt pihapiiriin tai talitintit suivaantuneet, kun ei talviruokintaa näy ja keksineet jonkin hauskan odottelupaikan. Yllätys oli suuri, kun portaiden kaiteella katseli maailman ihanin pieni lumiukko! Miten se voi ollakkin noin suloinen!

Ensilumen näkymä sai muutenkin minut pysähdyksiin. Talvi ei ole mikään lempivuodenaikani, mutta jos se näyttää näin pehmeältä ja kevyeltä tänä vuonna, niin voin muuttaa mielipidettäni. Aivan kuin satumaa olisi saanut pulverikuorrutuksen.


Pitää oikein itselle muistuttaa, että nyt on lokakuu. Lokakuu! Ei joulukuu, eikä jouluun ole viikkoa aikaa. Vielä toissapäivänä ihailin vihreää haravoitua nurmikkoa. Näky olisi voinut olla, mistä vain hyvin hoidetusta brittipuutarhan nurmikolta illan hämärässä. Hämärässä on helppo luoda illuusioita. Päivänvalo kuitenkin paljastaa, että ei olla Kanaalin saarilla, eikä katsella Notre Damen patsaita Pariisissakaan.


Savun tuoksu tunkeutuu tajuntaani. Nostan katseeni ylös. Tästä taitaa tulla pitkä talvi. Huomenna pitää hakea lisää polttopuita varastoon.

4 comments:

  1. Mukavaa ensilumiviikonloppua :) Terveisin ensilumifani ;)

    ReplyDelete
  2. Tuo lumi on kyllä tällä hetkellä niin kaunista, kun on pakkasta. Se mustaksi loskaksi muuttuva sitten taas... :/

    Toissa-aamuna kun satoi vaakasuorassa lunta ja meidän esikoinen kurkkasi ikkunasta, oli eka kommentti: "Äiti, onko nyt joulu?" :D

    ReplyDelete