Saturday, 10 November 2012

Tunnustus, kiitos!




1. Elämäsi parhain saavutus?
Koska saavutukset ovat mielestäni kovalla omalla työllä ansaittuja, rohkenisimpa sanoa, että paras on vielä edessäpäin.

2.3 tärkeintä asiaa elämässäsi?
Perhe, suku ja koti.

3.Minkä näistä kaupungeista valitsisit matkakohteeksi  Pariisi, Rooma, Lontoo, New York?
Pariisi on minulle kovin tuttu, Lontoossa olen asunut ja opiskellut, joten jäljelle jäävät Rooma ja New York. Olen matkustanut paljon Italiassa, mutta en koskaan Roomassa ja koska pidän vanhasta mantereesta enemmän kuin uudesta, niin Rooma.

4.Lempi liikuntalajisi, kirjailijasi, musiikkisi ja taiteilijasi?
Vaeltaminen, vaikka se ei varsinaisesti liikuntalaji olekkaan. Kotini on täynnä kirjoja, joten seuraava onkin vaikea. Tällä hetkellä olen koukussa ruotsalaisiin kirjailijoihin. Mutta löysin vasta jännityskirjailija Ann Cleevesin, joten sanoisin, että tällä hetkellä hän. Hänen kirjansa sijoittuvat Shetlandinsaarille.

Kesällä minulle kävi näin:


Olin mökillä laiturilla lukemassa paksua kirjaa ja poistuin hetkeksi muualle. Kirjani vieressä oli tyttäreni ohuempi heppakirja. Heppakirja oli kyllä laiturilla palatessani, mutta minun keskeneräisestä tuhdista opuksesta, ei näkynyt jälkeäkään, kunnes se löytyi kellumasta kaislikosta. Parhaimmat, viimeiset sivut jäivät lukematta! Kirjaa ei nimittäin pystynyt enää kuivattamaan lukukelpoiseksi. Jos joku keksii kirjan nimen ja kirjailijan, voisin lainata kirjan kirjastosta ja lukea sen loppuun. Kysymyksessä on uudehko dekkari, joka sijoittuu Pohjois-Amerikkan inuitiitti-yhdyskuntaan.

Musiikin suhteen olen kaikkiruokainen.

Nykytaidemaalareista lähimpänä sydäntäni on englantilainen Nicholas Peart ja hänen modernit maalauksensa. Tunnen hänet myös henkilökohtaisesti. Kaupunkikotini seinältä löytyy yksi vanhoista suosikeistani Elsa Linnoksen varhainen teos:


5. Harrastuksesi?

Arki nielaisee tällä hetkellä niin suuren osan elämästä, että harrastuksille jää vähän aikaa. Pastorilan remontti etenee omaa tahtiaan, huonekalujen entisöinti omaa vauhtiaan. Lukemisesta on tullut työlle suuri vastapaino. Käytän myös osan työmatkastani, merimatkan, joka päivä lukemiseen.

Lämmin kiitos Rautatieasemalle tunnustuksesta! Laitan hyvän eteenpäin Jaanalle Meidän maalla-blogiin!

http://meidanmaalla.blogspot.fi/

Jaanakin kulkee kahden kauniin kodin väliä. Toivottavasti sinulla ei ole vielä tätä tunnustusta!

Iloista lauantaita!

4 comments:

  1. Minullakin on autossa lossikirja, tai joskus lossilehti. Voi tuota kaislikkoon eksynyttä kirjaa! Toivottavasti saat lukea lopunkin ja selviää, oliko se hovimestari ;-)

    ReplyDelete
    Replies
    1. Kyllä se kirjan loppu tosiaan harmittaa :) Josko ystävällinen kirjastotäti osaisi käydessäni auttaa.

      Delete