Saturday 3 November 2012

Pastorilan puhelin


Aika harvassa kodissa on enää lankaliittymä tai lankapuhelin. Siitä on varmaan useampi vuosi, kun olen kaupungissakaan vastannut lankapuhelimen sointiin. Soittaja oli ystävämme Madridista. En muuten edes tiedä kaupunkikotimme puhelinnumeroa. Yhden lankapuhelinnumeron muistan ulkoa! Se on lapsuudenkotini puhelinnumero. Eihän se enää tietenkään ole käytössä, mutta numerosarja on piirtynyt pysyvästi aivoihini.

Pastorilassa on lankapuhelin. Se on Siemensin seinäpuhelin ja se oli eteisen seinässä, kun muutimme taloon. Tapetoinnin yhteydessä se otettiin irti ja poika halusi katsoa, miltä puhelin näyttää sisältä ja purki sen osiin. Löysin taannoin osat pojan vaaatekaapista ja se on odottanut, että joku sen kasaisi. Aion laittaa sen porstuan seinään. Kuvitelkaa, miten ihanaa on istua porstuan penkillä puhelinluuri korvassa ja leikkiä puhuvansa siihen!

4 comments:

  1. :-) Ihana kirjoitus. Itsekin muistelen kaiholla lankapuhelimia, oman lapsuudenkodin numeron ja muutamien tärkeimpien lapsuudenystävien numerot muistan vieläkin ulkoa. Ja ainakin yksi niistä on edelleen käytössäkin, kun ystävättäreni äiti ei ole muuttanut.
    Meillä saaristossa ei enää edes ylläpidetä lankapuhelinverkkoa, ehkä teillä on samoin. Jos puhelinlinja menee rikki, sitä ei korjata.
    Lapsuuteni kesähuvilalla oli musta bakeliittipuhelin, se on puhelinunelmieni täyttymys. Ja kyllähän senkin numeron vielä muistaa ulkoa!

    ReplyDelete
    Replies
    1. Saaren omasta puhelinluettelosta selvisi, että aika monella on vielä yllätyksekseni lankapuhelin. Saarellahan asustaa paljon vanhempaa väestöä. Ilmankos pihamme poikki roikkuu puhelinlanka. Se menee aivan etuoven edestä ja pääskyset tirskuvat siinä aina pari viikkoa keväisin ja naureskelevat portailla nukkuvalle mopsille ennenkuin huomaavat, etteivät pysty haastamaan riitaa tasapaksun nukkuvan otuksen kanssa.

      Delete
  2. Sinulle olisi tunnustus blogissani :)

    ReplyDelete